Suomen kansalaisuudesta, sen saamisesta ja menettämisestä

Lähde: Maahanmuuttoviraston Migrin,  www-sivut (linkki) sekä kansalaisuuslaki

Yleisin tapa saada Suomen kansalaisuus on syntymän perusteella. Kansalaisuuden voi saada myös ilmoituksesta tai hakemuksesta.

Suomen kansalaisen lapsi saa syntyessään kansalaisuuden vanhempiensa kautta (periytymisperiaate.) Suomen kansalaisuus ei kuitenkaan automaattisesti siirry suomalaisen isän ulkomailla avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle.

Lapsi
Lapsi saa syntyessään Suomen kansalaisuuden, jos:
Äiti on Suomen kansalainen;
Isä on Suomen kansalainen; ja
-avioliitossa lapsen äidin kanssa; tai
-lapsi syntyy Suomessa ja miehen isyys lapseen vahvistetaan;
Lapsi syntyy Suomessa eikä saa syntyessään minkään vieraan valtion kansalaisuutta, eikä hänellä syntymänsä perusteella ole edes toissijaisesti oikeutta saada minkään vieraan valtion kansalaisuutta.
Jos lapsella on äitiyslain nojalla kaksi äitiä, niin lapsi saa Suomen kansalaisuuden, jos lapsen synnyttänyt äiti on Suomen kansalainen tai toinen äiti on avioliitossa synnyttäneen äidin kanssa-

Ulkomaalainen alle 12-vuotias adoptiolapsi ja jonka adoptiovanhemmista ainakin toinen on Suomen kansalainen, saa Suomen kansalaisuuden adoption perusteella siitä ajankohdasta lukien, jolloin adoptio on Suomessa pätevä.

Suomessa tavattavaa löytölasta pidetään Suomen kansalaisena niin kauan kuin hänen ei ole todettu olevan vieraan valtion kansalainen.

Ilmoituksen perusteella
Ulkomaalainen, jonka isä tai äiti on Suomen kansalainen

Kaksitoista vuotta täyttänyt adoptiolapsi
Jos ulkomaalainen lapsi on täyttänyt 12 vuotta ennen adoptiota, hän saa ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden, jos adoptiovanhemmista ainakin toinen on Suomen kansalainen ja adoptio on Suomessa pätevä.

Nuori henkilö
Henkilö, joka on täyttänyt 18 vaan ei 23 vuotta, saa ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa yhteensä vähintään 10 vuotta, joista vähintään kaksi vuotta keskeytyksettä ennen ilmoituksen tekemistä, ja jos häntä ei ole tuomittu vankeusrangaistukseen.

Suomen kansalaisuutta ei voi 1 momentin nojalla saada henkilö, joka on menettänyt Suomen kansalaisuuden väärien tietojen antamisen perusteella, eikä myöskään vihollisvaltion kansalainen tai sen entinen kansalainen, kun puolustustila on saatettu voimaan.

Entinen Suomen kansalainen saa ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden.

Pohjoismaan kansalainen
Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan 18 vuotta täyttänyt kansalainen saa ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden, jos hän on saanut Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalaisuuden muulla tavoin kuin kansalaistamalla, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta ja jos häntä ei tänä aikana ole tuomittu vapausrangaistukseen.
Kansalaistamisen yleiset edellytykset
Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta Suomen kansalaisuus, jos hakemusta ratkaistaessa:
1) hän on täyttänyt 18 vuotta tai sitä ennen avioitunut;
2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa (asumisaikaedellytys):
a) viimeksi kuluneet viisi vuotta keskeytyksettä (yhtäjaksoinen asumisaika); tai
b) seitsemän vuotta 15 ikävuoden täyttämisen jälkeen, joista viimeksi kuluneet kaksi vuotta keskeytyksettä (kerätty asumisaika);
3) hän ei ole syyllistynyt muulla kuin rikesakolla rangaistuun tekoon eikä häntä ole määrätty lähestymiskieltoon (nuhteettomuusedellytys);
4) hän ei ole olennaisesti laiminlyönyt elatusvelvollisuuttaan tai julkisoikeudellisia maksuvelvoitteitaan;
5) hän pystyy luotettavasti selvittämään, miten saa toimeentulonsa; ja
6) hänellä on suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito tai näiden sijasta vastaavan tasoinen suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen taito (kielitaitoedellytys).

Kansalaisuuden hakemisessa tarvitaan riittävä kielitaito, joksi katsotaan
1) yleinen kielitutkinto taitotasolla kolme;
2) valtionhallinnon kielitutkinto tyydyttävällä suullisella ja kirjallisella taidolla;
3) perusopetuksen oppimäärä suomi tai ruotsi äidinkielenä tai toisena kielenä;
4) lukion oppimäärä suomi tai ruotsi äidinkielenä tai toisena kielenä;
5) suomen- tai ruotsinkielinen ylioppilastutkinto, johon sisältyy hyväksytty arvosana suomesta tai ruotsista äidinkielenä tai toisena kielenä;
6) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu suomen tai ruotsin kielellä suoritettu ammatillinen perustutkinto;
7) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu suomen tai ruotsin kielellä suoritettu ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto;

Kansalaisuuden menettäminen

-Jos isyys kumotaan

-Jos henkilö on antanut sellaisen henkilöään koskevan tai muun väärän tai harhaanjohtavan tiedon, jonka tunteminen olisi johtanut Suomen kansalaisuuden epäämiseen, taikka salannut sellaisen olennaisen seikan, joka olisi vaikuttanut samalla tavoin, voidaan päättää, että henkilö menettää hakemuksesta tai ilmoituksesta saadun Suomen kansalaisuuden.

Blogin tarkoitus

Tähän blogiin on kerätty tukimateriaalia, ammatillisen koulutuksen perustutkinnon yhteisten tutkinnonosien osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, mitä uusi laki ammatillesta koulutuksesta edellyttää. Alla on asetuksesta soveltavat osat

Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta, säädetty ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) nojalla, puolestaan "kertoo:

1 § Ammatilliset tutkinnon osat

Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy ammatillisia tutkinnon osia 145 osaamispistettä. Opetushallitus voi tutkinnon perusteissa kuitenkin määrätä, että edellä mainituista tutkinnon osista vähintään 10 osaamispistettä ja enintään 25 osaamispistettä voi olla yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja edellyttäen, että tutkinnossa saavutetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 5 §:n 2 momentissa määritellyt tavoitteet.

2 § Yhteisten tutkinnon osien laajuus ja osa-alueet

Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy yhteisiä tutkinnon osia 35 osaamispistettä:
24. Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen laajuus on vähintään 11 osaamispistettä ja siihen kuuluvat seuraavat osa-alueet:

1) viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä;

2) viestintä ja vuorovaikutus toisella kotimaisella kielellä;
3) viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä;

4) toiminta digitaalisessa ympäristössä; ja

5) taide ja luova ilmaisu.

25. Matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen laajuus on vähintään 6 osaamispistettä ja siihen kuuluvat seuraavat osa-alueet:

1) matematiikka ja matematiikan soveltaminen; ja
2) fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt ja niiden soveltaminen.

26. Yhteiskunta- ja työelämäosaamisen laajuus on vähintään 9 osaamispistettä ja siihen kuuluvat seuraavat osa-alueet:
1) yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen;
2) työelämässä toimiminen;
3) opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet;
4) yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta;
5) työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen; ja
6) kestävän kehityksen edistäminen.

3 § Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden pakollisuus ja valinnaisuus

Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen, matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen sekä yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavan osaamisen tutkinnon osien tulee sisältää pakollisia osaamistavoitteita kaikilta kyseiseen tutkinnon osaan kuuluvilta osa-alueilta 2 §:ssä säädetyn tutkinnon osan vähimmäislaajuuden verran. Lisäksi yhteisiin tutkinnon osiin tulee sisältyä valinnaisia osaamistavoitteita opiskelijan valitsemasta yhdestä tai useammasta yhteisestä tutkinnon osasta ja tutkinnon osan osa-alueelta tai osa-alueilta siten, että yhteisten tutkinnon osien 35 osaamispisteen vähimmäislaajuus täyttyy.
Yhteisten tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla tutkinnon perusteissa määrättyjä tai koulutuksen järjestäjän päättämiä muita valinnaisia osaamistavoitteita, jotka tukevat kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden tutkinnon perusteissa määrättyjä tavoitteita. Valinnaisiin osaamistavoitteisiin voidaan sisällyttää myös opiskelijan aiemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden tutkinnon perusteissa määrättyjä osaamistavoitteita.

4 § Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä -osa-alueen suorittaminen ja opetus

Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä -osa-alue suoritetaan ja sitä opetetaan siten, että äidinkielenä on koulutuksen järjestäjän opetus- ja tutkintokielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieli. Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä -osa-alue voidaan opiskelijan valinnan mukaan suorittaa ja sitä voidaan opettaa myös opiskelijan toisena kielenä olevalla suomen tai ruotsin kielellä, romanikielellä, viittomakielellä tai muulla opiskelijan äidinkielellä.

10 § Tutkintokoulutuksen opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen

Koulutuksen järjestäjän tulee tunnustaa ne opiskelijan suorittamat voimassa olevien ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaiset tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet sekä lukio-opinnot, korkeakouluopinnot tai muut toimivaltaisen viranomaisen arvioimat ja todentamat opinnot, jotka voidaan sisällyttää osaksi suoritettavaa tutkintoa siten kuin tutkinnon muodostumisesta pakollisten tutkinnon osien osalta tutkinnon perusteissa määrätään ja mitä valinnaisten tutkinnon osien osalta tutkinnon perusteissa mahdollistetaan ja henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovitaan.
Jos opiskelija on suorittanut muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja tutkintoja, tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita taikka niitä sisällöllisesti vastaavia lukio-opintoja, korkeakouluopintoja tai muita toimivaltaisen viranomaisen arvioimia ja todentamia opintoja, koulutuksen järjestäjä toimittaa niistä tiedon ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 54 §:ssä tarkoitetuille osaamisen arvioijille osaamisen tunnustamista varten. Arvioijat arvioivat, onko edellä mainittu todennettu osaaminen ajantasaista ja miltä osin se vastaa suoritettavan tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita. Niiltä osin kun todennettu osaaminen vastaa suoritettavan tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, arvioijien tulee tunnustaa osaaminen.
Jos opiskelijalla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 46 §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen tai muiden selvitysten perusteella muuta kuin edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua osaamista, jonka perusteella tutkinto, tutkinnon osa tai yhteisten tutkinnon osien osa-alue on mahdollista suorittaa ilman osaamisen hankkimista, koulutuksen järjestäjän tulee ohjata opiskelija osoittamaan osaamisensa. Osaaminen osoitetaan vain siltä osin, kuin sitä ei ole aiemmin arvioitu ja todennettu.