Työsopimuslaki on reimari, joka ohjaa ja määrää työelämässä olijaa.
Työsopimuslakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla
työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti
tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa
tai muuta vastiketta vastaan. Työntekijä ja työnantaja tekevät työsuhteessa työsopimuksen joko kirjallisesti (joka on suositeltavaa), sähköisesti tai suullisesti. Jos tehdään suullinen sopimus, työnantaja on annettava paperi, missä on selvitys työnteon keskeisistä ehdoista.
Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista
Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Jos työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan kanssa toistuvasti samoin ehdoin, on työnantajan annettava selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Vähintään kuukauden jatkuvassa ulkomaantyössä selvitys on annettava hyvissä ajoin ennen kuin työntekijä matkustaa työkohteeseen.
Selvitys voidaan antaa yhdellä tai useammalla asiakirjalla tai viittaamalla työsuhteessa sovellettavaan lakiin tai työehtosopimukseen. Selvityksestä (työsopimuksesta) on käytävä ilmi ainakin:
1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka;
2) työnteon alkamisajankohta;
3) määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika; (21.12.2012/873)
4) koeaika;
5) työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa;
6) työntekijän pääasialliset työtehtävät;
7) työhön sovellettava työehtosopimus;
8) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi;
9) säännöllinen työaika;
10) vuosiloman määräytyminen;
11) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste;
Työnantajan on lisäksi annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutoksesta niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin muutosta seuraavan palkanmaksukauden päättyessä, jollei muutos johdu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttamisesta.
Koeaika
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta,
enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa
olla enintään puolet työsopimuksen kestosta, enintään puoli vuotta.
Määräys koeajasta on ilmoitettava työntekijälle
työsopimusta solmittaessa.
Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei
saa kuitenkaan purkaa 2 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla tai muutoinkaan
koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei
myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään tämän säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.
Alle 18-vuotiaan oikeudesta tehdä työsopimus sekä nuoren työntekijän
huoltajan oikeudesta purkaa alaikäisen tekemä työsopimus säädetään nuorista työntekijöistä
annetussa laissa.
Työehtosopimusten yleissitovuus
Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.
Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Ravintola-alalla noudatatetaan Matkailu, ravintola- ja vapaa-ajan alan palveluita koskevaa työehtosopimusta, joka on nähtävillä työpaikalla ja netissä. Sopimus koskee työaikalain piirissä olevia työntekijöitä, esim. ravintolaisssa, kahviloissa, majoitusliikkeissä, kylpylöissä ja monissa matkailualan yritykisissä. Uusimmassa sopimuksessa koeaika on määrätty enintään neljän kuukauden mittaiseksi. Työehtosopimuksessa on määritelty määräaikaisen työsopimuksen perusteita, tai mitkä ovat hyväksyttäviä, esimerkiksi sesonkiluonteisuus, tai työntekojän oma pyyntö. Sopimuksessa on määriteltu työaika, joka on 112,5 tuntia kolmiviikkoisjaksossa. Työvuoro on pääsääntöuisesti yli neljä tuntia, mutta enintään kymmenen tuntia. Työehtosopimuksessa on määräykset lepoajioista, loman määräytymisestä ja poissaoloista, sopimuksessa on sata sivua.
Työsopimuslaista
Työnantajan velvollisuudet
Työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin
kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan on huolehdittava siitä,
että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä
tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan on pyrittävä
edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan
etenemiseksi.
Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu
Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri
asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden,
sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen,
perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin
verrattavan seikan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään
naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa. Määräaikaisissa ja
osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai
työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa
työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä.
Työnantajan on muutoinkin kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ellei
siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen
perusteltua.
Työturvallisuus
Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi
tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta niin kuin työturvallisuuslaissa
(738/2002) säädetään.
Jos raskaana olevan työntekijän työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen
tai sikiön terveyden eikä työssä tai työoloissa olevaa vaaratekijää voida
poistaa, työntekijä on pyrittävä raskauden ajaksi siirtämään muihin, hänen
työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin.
Palkka ja verotus
Palkansaajat ovat Suomessa verovelvollisia
Työnantaja pidättää bruttopalkasta verot ja muut veroluonteiset maksut.
Työntekijä saa nettopalkan ilmoittamaansa pankkitilille
Palkanmaksukausi ja palkan peruste pitää selvittää
Palkkapäivänä pitää työntekijälle antaa (sähköinen) laskelma, mistä selviää
palkanperuste ja pidätetyt erät
Verokorttia voi hakea sähköisellä tunnustamisella omavero–palvelusta tai
ilman verotoimistosta.
Sairasajan palkka
Työntekijällä on oikeus sairasajan palkkaan, jos työsuhde on jatkunut yli kuukauden, paitsi jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.
Alle kuukauden työsuhteessa puolet palkasta, ellei työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa ole muuta sovittu.
Palkan maksuaika ja kausi
Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Jos aikapalkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika, palkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja muussa tapauksessa kerran kuukaudessa. Katso myös työehtosopimus.
Työntekijän velvollisuudet työsopimuslain mukaan
Yleiset velvollisuudet
Työntekijän on tehtävä työ huolellisesti,
noudattaen työnantajan toimivallan mukaisia laillisia määräyksiä
Työturvallisuus 2§
- tehtävä työ huolellisesti,
ilmoitettava puutteista
Kilpaileva toiminta
-ei saa olla hyvän tavan
vastaisia
Liike- ja
ammattisalaisuudet
-ei saa paljastaa
Poissaolo
-ilmoitetaan, ja "esitetään lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys"
Työnantajan oikeudet
ja velvollisuudet
Työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun
tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan => työnjohto-oikeus
Velvollisuuksia
Tasapuolinen kohtelu ja syrjintäkielto
Yleishuolehtimisvelvoite
Vastuu työturvallisuudesta
Pitää huolehtia palkanmaksusta ja muista lakisääteisistä tehtävistä.
Työsuhdetta ei saa purkaa eikä työntekijää saa irtisanoa ilman lainmukaista
perustetta
Pitää tehdä työsopimus tai antaa työsuhteen keskeiset ehdot
Annettava työtodistus pyydettäessä
Työntekijän oikeudet
ja velvollisuudet
Oikeus palkkaan ja muihin lakisääteisiin tai erikseen sovittuihin etuihin,
esim. palkka, loma, oikeus sairaslomaan tietyin edellytyksin
Oikeus tasapuoliseen kohteluun
Velvollisuudet
Työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun
tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan
Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan poissaoloistaan työnantajalle ja
esittämään sairaudestaan luotettavan selvityksen
Yleiset irtisanomisajat
Jollei muusta sovita,
työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;
2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;
3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta;
4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta;
5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;
2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään
työnantajalta kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien
laadusta. Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä todistuksessa on lisäksi
mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä.
Työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi.
Työsopimuksen
irtisanomisperusteet
Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain
asiallisesta ja painavasta syystä.
Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja
painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista
johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa
rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien
työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää
kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta
arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet
kokonaisuudessaan.
Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan:
1) työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole
näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että
työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista;
2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mukaiseen tai
työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;
3) työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen
osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan;
4) turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.
Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa
täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle
on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.
Työnantajan on kuultuaan työntekijää 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla
ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä
sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.
Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä
rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen
jatkamista, ei 3 ja 4 momentissa säädettyä tarvitse noudattaa.
Vuosilomalaki
Lomanmääräytymisvuodella 1 päivän huhtikuuta
ja 31 päivän maaliskuuta välistä aikaa nämä päivät mukaan luettuina;
Lomakaudella 2 päivän toukokuuta
ja 30 päivän syyskuuta välistä aikaa nämä päivät mukaan luettuina;
Arkipäivällä muita
viikonpäiviä kuin sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää,
jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää.
Vuosiloman pituus
Vuosiloman ansainta
Työntekijällä on
oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä
lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun
mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin
oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä
lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa
pyöristetään täyteen lomapäivään.
Vuosiloman ansainta ei keskeydy siitä syystä, että työntekijä on
välittömästi siirtynyt sellaisen työnantajan palvelukseen, jossa omistuksen,
sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella määräysvalta on:
Työnantajan yleinen
huolehtimisvelvoite
Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan
työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa
työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun
työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin
liittyvät seikat.
Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan huomioon
epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi
vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu
välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista.
Vikojen ja
puutteellisuuksien poistaminen ja niistä ilmoittaminen (19§)
Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja
työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa
työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan
vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa
työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Työntekijän on kokemuksensa,
työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti
ja mahdollisuuksiensa mukaan poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa
aiheuttavat viat ja puutteellisuudet. Työntekijän on tehtävä edellä tarkoitettu
ilmoitus myös siinä tapauksessa, että hän on poistanut tai korjannut kyseisen
vian tai puutteellisuuden.
Työnantajan tulee puolestaan kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja
työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin esille tulleessa asiassa on
ryhdytty tai aiotaan ryhtyä.
Väkivallan uhka
Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on
järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään
mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tällöin työpaikalla on oltava väkivallan
torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset
turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen.
Laki nuorista
työntekijöistä
Sovelletaan työhön, jota alle 18-vuotias henkilö (nuori
työntekijä) tekee työ- tai virkasuhteessa. (1§)
Työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on
suorittanut oppivelvollisuutensa. (2§)
Viisitoista vuotta täyttänyt saa työntekijänä itse tehdä sekä irtisanoa ja
purkaa työsopimuksensa. Huoltajalla on oikeus purkaa nuoren työntekijän
työsopimus, jos purkaminen on tarpeellista tämän kasvatuksen, kehityksen tai
terveyden takia. Työnantajan on esitettävä nuorelle työntekijälle tämän tai
työntekijän huoltajan pyynnöstä kirjallinen selvitys työsopimuksen ehdoista ennen
sopimuksen tekemistä, jollei sopimusta tehdä kirjallisesti tai kysymys ole vain
yhtä päivää koskevasta kotitaloustyöstä työnantajan kodissa. (3§)
Viisitoista vuotta täyttäneen henkilön säännöllinen työaika saa olla
enintään yhtä pitkä kuin 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden säännöllinen
työaika samassa työssä. Oppisopimuskoulutuksesta annetussa laissa (1605/1992)
tarkoitetussa oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan tietopuoliseen koulutukseen
kuluva aika ja työaika yhteensä ei saa ylittää kahdeksaa tuntia vuorokaudessa
eikä 40 tuntia viikossa.
Viisitoista vuotta täyttänyttä henkilöä saa hänen suostumuksellaan pitää
vuorokautisen säännöllisen työajan tai muun säännöllisen työajan lisäksi
tehtävässä ylityössä enintään 80 tuntia kalenterivuodessa. (5§)
Nuoren työntekijän työaika ei saa ylittää yhdeksää tuntia vuorokaudessa
eikä 48 tuntia viikossa. (6§)
Viisitoista vuotta täyttäneen henkilön työaika on sijoitettava kello 6:n ja
22:n väliseen aikaan.
Viisitoista vuotta täyttänyt työntekijä, joka tekee julkisen viranomaisen
hyväksymää ja valvomaa työtä ammattikoulutuksen saamiseksi, saa
kaksivuorotyössä kuitenkin olla enintään kello 24:ään asti.( 7§)
Viisitoista vuotta täyttäneelle henkilölle on annettava vähintään 12 tuntia
kestävä keskeytymätön lepoaika vuorokaudessa. (8§)
Suomea lisäksi sitovat YK:n erityisjärjestön ILO:n sopimukset, jotka on kyllä kirjattu työsopimuslakiin, eli järjestäytymisvapaus, syrjinnän poisto työssä, vähimmäistoimeentulo (minusta on perusoikeuksissa)