Sivut

sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Kuntien valtionosuuksista


Valtio ja kunta ovat julkisia toimijoita. Molemmat saavat rahaa verotuksen kautta. Osa julkisista palveluista järjestää valtio ja osa kunta. Asia määrätään Eduskunnan säätämissä laeissa. Valtio voi siis määrätä kunnan hoitamaan julkista palvelua, mutta se myöskin rahoittaa kuntia valtionosuuksilla. Kunta myös saa kunnallisveron tuoton, ja kiinteistöveron tuoton. Myös muista tehtävistä kuten ammatillisen koulutuksen kustannuksista on säädetty lailla, millä tavoin kustannukset kuntien ja valtion välillä jaetaan.

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta on säädetty siksi, että rahoitus peruspalveluissa voidaan hoitaa. Kunnille on annettu tehtäväksi tehtäviä, eri lakien kautta esimerkiksi peruskoulun järjestäminen ja varhaiskasvatuksen organisointi, tämän vuoksi myös säädetään, että Perusopetuslain ja Varhaiskasvatuslain mukaisia kustannuksia säädellään.

Myös seuraavista laeista tulee velvoitteita kunnille. Jos lain säätämisen jälkeen on säädetty uudempi laki se on voimassa, mutta lista on lähinnä tiedoksi, mitkä palvelut koskettavat kuntaa, kaikki loppu on lainaus olemassa olevasta laista.

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996);
Kansanterveyslaissa (66/1972);
Erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989);
Sosiaalihuoltolaissa (710/1982);
Toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997);
Elatustukilaissa (580/2008);
Lastensuojelulaissa (417/2007);
Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977);
Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987);
Kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001);
Mielenterveyslaissa (1116/1990);
Päihdehuoltolaissa (41/1986);
Tartuntatautilaissa (583/1986);
Terveydensuojelulaissa (763/1994);
Elintarvikelaissa (23/2006);
Kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986);
Kemikaalilaissa (744/1989);
Lääkelain (395/1987) 8 luvussa;
Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa (75/2004);
Sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002);
Rraittiustyölaissa (828/1982);
Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa (693/1976);
Eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009);
Laki yleisistä kirjastoista
Kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992); ja
Taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998).

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskemisen perusteina (valtionosuusperusteet) käytetään:
1) yleisen osan määräytymisperusteita;
2) sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia;
3) esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisia kustannuksia;
4) taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteita; sekä
5) erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteita.

Yleisen osan määräytymisperusteita on paljon, eli laskenta suoritetaan tietokoneella
1. Saaristokorotus
2. Syrjäisyyskorotus
3. Taajamarakennekorotus
4. Kielikorotus
5. Asukasmäärän muutokseen perustuva korotus

6. Päivähoitokerroin
7. Työttömyyskerroin
8. Lastensuojelukerroin
9. Vammaiskerroin
10. Sairastavuuskerroin

Laissa peruskoulun valtionosuuden laskenta:
Kunnan esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset
Kunnan esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla esi- ja perusopetuksen perushinta luvulla 0,77, lisäämällä tuloon esi- ja perusopetuksen perushintaan tehtävät korotukset ja kertomalla näin saatu euromäärä kunnan 6―15-vuotiaiden määrällä. Kunnan 6-vuotiaiden määrä otetaan huomioon kertomalla se luvulla 0,91.
Esi- ja perusopetuksen perushintaan tehtävät korotukset lasketaan erikseen kunnan asukastiheyden, kaksikielisyyden ja saaristoisuuden sekä 13―15-vuotiaiden, ruotsinkielisten 6―15-vuotiaiden sekä vieraskielisten 6―15-vuotiaiden asukkaiden osuuden perusteella.
Kunnille, joiden asukastiheys on alle 40, esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan euromäärällä, joka saadaan kertomalla perushinta kertoimella, joka saadaan luvun 0,1 ja asukastiheyden korotustekijän tulona. Asukastiheyden korotustekijä saadaan luvun 40 luonnollisen logaritmin ja kunnan asukastiheyden luonnollisen logaritmin erotuksena. Lisäksi kunnille, joiden asukastiheys on alle neljä, esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan kertoimella, joka saadaan asukastiheyden korotustekijän ja luvun 0,017 tulona. Jos kuitenkin kunnan asukastiheys on yli kolme mutta alle neljä, edellä saatu tulo kerrotaan luvun neljä ja kunnan asukastiheyden erotuksella.
Esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan lisäksi erikseen euromäärällä, joka saadaan kertomalla perushinta seuraavien korotusten summalla:
1) kaksikielisen kunnan osalta luvulla 0,04;
2) saaristokunnalle, jossa vähintään puolet asukkaista asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, luvulla 0,25 sekä muille saaristokunnille luvulla 0,06;
3) 13―15-vuotiaiden osuuden perusteella kertoimella, joka saadaan jakamalla kunnan 13―15-vuotiaiden määrä kunnan 6―15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,30;
4) ruotsinkielisyyden osalta kertoimella, joka saadaan jakamalla ruotsinkielisten 6―15-vuotiaiden asukasmäärä kunnan 6―15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,12; sekä
5) kunnan vieraskielisyyden osalta kertoimella, joka saadaan jakamalla vieraskielisten 6―15-vuotiaiden asukasmäärä kunnan 6―15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,2.

Yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset
Kunnan yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla kunnan asukasmäärä yleisten kirjastojen perushinnalla.
Saaristokunnalle ja kunnalle, jonka asukastiheys on enintään kaksi, perushintaa korotetaan 20 prosentilla. Kunnalle, jonka asukastiheys on yli kaksi mutta enintään viisi, perushintaa korotetaan 10 prosentilla.

Taiteen perusopetuksen määräytymisperusteet
Jos kunta järjestää taiteen perusopetusta, kunnan taiteen perusopetuksen määräytymisperuste saadaan kertomalla taiteen perusopetuksen perushinta kunnan asukasmäärällä.

Yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet
Kunnan yleisen kulttuuritoimen määräytymisperuste saadaan kertomalla yleisen kulttuuritoimen perushinta kunnan asukasmäärällä.

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus
Kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin 91,86 prosenttia euromäärästä, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasmäärällä (tasausraja). Kunnan valtionosuuteen lisätään asukasta kohden tasauslisänä tasausrajan ja kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon erotuksen mukainen euromäärä.
Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan valtionosuudesta asukasta kohden euromäärä, joka on 37 prosenttia kunnan asukasta kohden laskettujen laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksesta (tasausvähennys).
Jos kunnille yhteensä maksettavat tasauslisät ovat suuremmat kuin kuntien valtionosuuksiin tehtävät tasausvähennykset, vähennetään kuntien valtionosuudesta tätä erotusta vastaava euromäärä. Jos kuntien valtionosuuteen yhteensä tehtävät tasausvähennykset ovat suuremmat kuin kunnille maksettavat tasauslisät, lisätään kuntien valtionosuuteen vastaavasti tätä erotusta vastaava määrä. Valtionosuuden vähennys tai lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentti tulee näkyviin kun se on hyväksytty. Kiitos kommentista