Taide ja luova ilmaisu, 1 osaamispiste

Taide ja luova ilmaisu, 1 osp

Pakolliset osaamistavoitteet

E-perusteista

Pakolliset osaamistavoitteet

Opiskelija osaa

Tunnistaa kulttuurien ja taiteen merkityksen hyvinvoinnille

Osaamisen arviointi kiitettävä

-hyödyntää monipuolisesti kulttuurin ja taiteen muotoja monipuolisesti työssään
-tunnistaa monipuolisia esimerkkejä paikallisesta, kansallisesta ja eurooppalaisesta kulttuurista ja taiteesta
-tunnistaa monipuolisesti taiteen ja kulttuurin vaikutuksia hyvinvoinnille

Ilmaista itseään taiteen ja luovan ilmaisun keinoin

Osaamisen arviointi kiitettävä

-kehittää tavoitteellisesti omaa luovaa ilmaisuaan

-ilmaisee itseään monipuolisesti taiteen ja luovan ilmaisun keinoin itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa.

Ilmaista itseään luovasti kirjoittamalla ja hyödyntää kuvitteellisia tekstejä.

Osaamisen arviointi kiitettävä

- kokeilee luovan kirjoittamisen monipuolisia tapoja

- hyödyntää kirjoittaessaan monipuolisia kuvitteellisia tekstejä

- käyttää monipuolista kaunokirjallisuutta työnsä tukena.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, syrjinnän kielto

Tutustu tasa-arvolakiin (linkki)  ja yhdenvertaisuuslakiin (linkki)
Mikä ero näillä on?

Selitä, mitä lain mukaan kiellettyjä syrjinnän muotoja on? Miten syrjintää voi puuttua.

Materiaali
Perustuslain mukaan on säädetty yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta:
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
Tasa-arvosta
Tasa-arvo liitetään laissa miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Asiaa voidaan pohtia vielä laajemmin, sillä laissakin lukee:
- Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan tässä laissa henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan.
-Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan tässä laissa sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla.

Mitä laissa miesten ja naisten tasa-arvosta säädetään sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvasta syrjinnästä, sovelletaan vastaavasti syrjintään, joka perustuu siihen, että henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen.

Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.

Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista.

Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen tulee ottaa huomioon palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa.

Yhdenvertaisuudesta

Yhdenvertaisuus liittyy muihin syrjinnän muotoihin. Viranomaisen ja myös koulutuksen järjestäjän  on edistettävä yhdenvertaisuutta:
Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta
Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.
 Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
 Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä opiskelijoille tai heidän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä.

Seuraavassa poimintoja Yhdenvertaisuuslaista:
Syrjinnän kielto
 Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.
 Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Positiivinen erityiskohtelu
Sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää.
Välitön syrjintä
Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.
Välillinen syrjintä
Syrjintä on välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.
Häirintä
Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuun syyhyn ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.
Työnantajan menettelyä on pidettävä syrjintänä, jos työnantaja saatuaan tiedon siitä, että työntekijä on joutunut työssään 1 momentissa tarkoitetun häirinnän kohteeksi, laiminlyö ryhtyä käytettävissään oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi.
Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi
 Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.
Vastatoimien kielto
Henkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla sen vuoksi, että hän on vedonnut tässä laissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen taikka ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen.

Linkki täällä

Lainausta Yhdenvertaisuusvaltuutetun sivuilta

Mikä on syrjintää?

Syrjinnän edellytyksenä on, että henkilöä on kohdeltu vertailukelpoisessa tilanteessa huonommin kuin toisia nimenomaan yhden tai useamman henkilökohtaisen ominaisuuden takia. Näin ollen esimerkiksi tavaroiden- tai palveluntarjoajan tai viranomaisen epäkohtelias, epäasiallinen tai huono palvelu ei ole välttämättä syrjintää varsinkaan, jos palvelu on huonoa kaikille. Sen sijaan, jos tarjoilija kieltäytyy palvelemasta henkilöä tämän etnisen alkuperän perusteella on kyse lainvastaisesta syrjinnästä.
Syrjintää on yhdenvertaisuuslain mukaan myös häirintä ja käsky tai ohje syrjiä sekä kohtuullisten mukautusten epääminen.
Häirintää on sellainen käyttäytyminen, jolla loukataan tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti henkilön ihmisarvoa siten, että luodaan kiellettyyn syrjintäperusteeseen liittyvä halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.  

Toisen henkilön loukkaava ja häiritsevä käyttäytyminen voi myös tulla rangaistavaksi rikoslain tarkoittamana rikoksena, esimerkiksi kunnianloukkauksena. Kansaryhmään kohdistuva solvaava tai panetteleva julkinen toiminta voi tulla rangaistavaksi rikosnimikkeellä kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Käsky tai ohje voi olla esimerkiksi syrjintään liittyvä tai syrjinnän aikaansaamiseksi annettu opastus, toimintaohje tai velvoite. Edellytyksenä on, että ohjeen tai käskyn antajalla on toimivalta tai asema antaa ohjeen tai käskyn saajalle velvoittavia määräyksiä. Esimerkiksi ravintolan eteisvahtimestarin työnantajalla on toimivalta ja asema antaa vahtimestaria velvoittavia ohjeita ja käskyjä. Toimivallan tai aseman nojalla annettu ohje tai käsky voi olla syrjintää siitä riippumatta, noudattaako ohjeen tai käskyn saaja ohjetta tai käskyä.

 Yhdenvertaisuuslain mukaan kiellettyä syrjintää on myös kohtuullisten mukautusten epääminen. Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä palveluiden ja tavaroiden tarjoajan on tarvittaessa tehtävä kohtuullisia mukautuksia. Niillä varmistetaan vammaisen henkilön asiointi-, koulutus-, työnsaanti- ja työssäkäyntimahdollisuudet sekä mahdollisuudet saada yleisesti tarjolla olevia palveluja ja tavaroita sekä suoriutua työtehtävistä ja edetä uralla yhdenvertaisesti muiden kanssa. Jos tarvittavia mukautuksia ei tehdä, voi kyseessä olla laissa kielletty syrjintä.

Jos haluaa mennä vielä syvemmälle yhdenvertaisuuteen kannattaa lukea Perustuslain perustelut yhdenvertaisuudesta

Yhdenvertaisuudesta

Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan.

Kuitenkaan ei edellytetä kaikkien ihmisten kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia.

Yhdenvertaisuusnäkökohdilla on merkitystä sekä myönnettäessä lailla etuja ja oikeuksia että asetettaessa velvollisuuksia.

Ns. positiivinen erityiskohtelu on sallittu, eli voidaan kohdella tietyn hyväksyttävän yhteiskunnallisen intressin vuoksi ihmisiä eri tavoin muun muassa tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi.

Yhdenvertaisuus koskee ihmisiä        

Perustuslain yhdenvertaisuussäännös koskee lähtökohtaisesti vain ihmisiä.

Syrjintäkielto                    

Syrjintäkieltosäännöksillä täydennetään yleistä yhdenvertaisuuslauseketta. Perustuslaissa on luettelo eräistä kielletyistä erotteluperusteista, erikseen on mainittu sukupuoli, ikä, alkuperä, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila ja vammaisuus. Luettelo ei kuitenkaan ole tyhjentävä. Erikseen mainittuihin kiellettyihin erotteluperusteisiin rinnastetaan muut henkilöön liittyvät syyt. Niitä ovat esimerkiksi yhteiskunnallinen asema, varallisuus, yhdistystoimintaan osallistuminen, perhesuhteet, raskaus, aviollinen syntyperä, sukupuolinen suuntautuminen ja asuinpaikka.

Syrjintäkieltosäännöksellä ei ole kielletty kaikenlaista erontekoa ihmisten välillä, vaikka erottelu perustuisi säännöksessä nimenomaan mainittuun syyhyn. Olennaista on, voidaanko erottelu perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla. Perustelulle asetettavat vaatimukset ovat erityisesti säännöksessä lueteltujen kiellettyjen erotteluperusteiden kohdalla kuitenkin korkeat. Perustuslakivaliokunnan käytännössä on erottelun hyväksyttävyyden lisäksi kiinnitetty huomiota valitun keinon oikeasuhtaisuuteen.

Segregaatio 

Syrjintäkielto koskee myös pelkkää erilliskohtelua (segregaatio).

Sinänsä yhtäläisten palvelujen tarjoaminen erikseen eri väestöryhmille on kiellettyä, jollei sitä voida jonkin hyväksyttävän syyn perusteella pitää jossakin tilanteessa oikeutettuna. Myös esimerkiksi vapaudenriiston kohteeksi joutunut lapsi on hyväksyttävää pitää erillään aikuisista vangeista, jollei ole lapsen edun mukaista menetellä toisin. Samoin on hyväksyttävää pitää ulkomaalaisoikeudellisella perusteella säilöön otetut erillään rikoksesta tuomituista ja rikoksesta epäillyistä. 

Välillinen syrjintä                

Perustuslaissa kielletään myös välillinen syrjintä eli sellaiset toimenpiteet, joiden vaikutukset tosiasiallisesti – vaikkakin vain välillisesti – johtaisivat syrjivään lopputulokseen. Suosinta tai jonkin yksilön tai ryhmän asettaminen etuoikeutettuun asemaan on niin ikään kiellettyä, jos se asiallisesti merkitsisi toisiin kohdistuvaa syrjintää. 

Positiivinen erityiskohtelu  

Perustuslain yhdenvertaisuussäännöksillä ei estetä tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseksi tarpeellista positiivista erityiskohtelua eli tietyn ryhmän (esimerkiksi naiset, lapset, vähemmistöt, työttömät) asemaa ja olosuhteita parantavia toimia. 

Lasten kohtelu                   

Perustuslain 6 §:n 3 momentin säännöksillä lasten tasa-arvoisesta kohtelusta korostetaan, että lapsia tulee kohdella aikuisväestöön nähden tasa-arvoisina ihmisinä periaatteessa yhtäläisin perusoikeuksin sekä keskenään yhdenvertaisesti. 23

Käytännössä kysymys palautuu kuitenkin usein siihen, kuka käyttää lapsen puhevaltaa. Perustuslakivaliokunnan käytännössä on tältä pohjalta katsottu, että lainsäädäntöön voi sisältyä perusoikeuksien osalta erilaisia järjestysluonteisia, lapsia koskevia säännöksiä. Rajoitukset on kuitenkin voitava perustella perusoikeussuojan kannalta hyväksyttävällä tavalla. 

Säännöksellä lapsen oikeudesta vaikuttaa häntä itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti osoitetaan, että jokaista lasta tulee kohdella yksilönä, ei pelkästään passiivisena toiminnan kohteena. 

Sukupuolten tasa-arvo      

Perustuslain 6 §:n 4 momentti sisältää yleisen, sääntelyvarauksen muotoon kirjoitetun velvollisuuden edistää sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Tasa-arvon edistämisellä työelämässä viitataan tasa-arvoiseen kohteluun sekä työssä että työhön otettaessa. Asian erityisen merkityksen vuoksi lainkohdassa on erillinen maininta tasa-arvon edistämisestä palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä. 30 Lainkohdassa korostetaan naisten ja miesten samapalkkaisuusvaatimusta, joka perustuu myös useaan Suomea sitovaan kansainväliseen sopimukseen. 

Tasa-arvon edistämisellä yhteiskunnallisessa toiminnassa viitataan muun muassa eri sukupuolten tasa-arvoisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. 

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettu laki (609/1986) on tärkeä yksittäinen tätä perustuslaillista toimeksiantoa toteuttava säädös. 

Alueelliset kokeilut             

Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussääntelyllä edellytetään lähtökohtaisesti samanlaista kohtelua muun muassa asuinpaikkaan katsomatta. Pelkkää maantieteellistä kriteeriä ei voida pitää hyväksyttävänä erotteluperusteena perusoikeusjärjestelmässä, jonka kokonaisuuteen kuuluvat myös maassaliikkumisoikeus ja asuinpaikan valitsemisen vapaus. 

Perustuslakivaliokunta on kuitenkin pitänyt jonkinasteiseen erilaisuuteen johtavaa kokeilulainsäädäntöä sinänsä hyväksyttävänä yhdenvertaisuuden kannalta. Valiokunta on tällöin korostanut, ettei yhdenvertaisuusperiaatteesta johdu tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen vaatimaan sääntelyyn ja että kokeilu saattaa ainakin joissakin rajoissa muodostaa sellaisen hyväksyttävän perusteen, jonka nojalla muodollisesta yhdenvertaisuudesta voidaan tinkiä alueellisessa suhteessa. 

Perustuslakivaliokunta on kokeiluluonteista lainsäädäntöä arvioidessaan vakiintuneesti korostanut perusoikeussääntelyyn yleisesti kohdistuvaa lailla säätämisen vaatimusta ja todennut sen ulottuvan myös yhdenvertaisuusperiaatteeseen. 

Vaatimus tulee ottaa huomioon muun ohella kokeilualueen määrittelyssä. Tältä pohjalta valiokunta on kokeiluhankkeiden yhteydessä edellyttänyt, että kokeilualueesta säädetään suoraan laissa tai – toissijaisesti – päätöksenteko kokeilualueesta sidotaan lailla riittävän täsmällisesti määriteltyihin kriteereihin. 

Kokeilusäännöksille tulee lisäksi asettaa voimassaolorajoitus siten, että ne ovat voimassa vain kokeiluun tarvittavan lyhyen ajan. 

Kokeilun toimeenpanon yleisenä edellytyksenä on lisäksi, että sen tulosten selvittäminen ja arviointi on asianmukaisesti järjestetty. 

Yleisen lainvalmisteluohjeen mukaisesti myös kokeiluluonteisen sääntelyn voimassaolon määräaikaisuus tulee ilmaista asianomaisen säädöksen nimikkeessä.

Lähde Filnlex ( http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-2/ )

Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta

Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta, 1 osp, kuuluu kokonaisuuteen Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen, 9 osp

Pakolliset osaamistavoitteet, 1 osp

Opiskelija osaa
-Toimia yrityksen tavoitteita edistäen

Kiitettävä 5

• kuvaa alansa yritystoiminnan merkitystä yhteiskunnassa ja ennakoi alan tulevia kehitysnäkymiä
• kuvaa organisaation liiketoimintamallin itsenäisesti
• toimii tehtävissään oma-aloitteisesti, taloudellisesti ja asiakaslähtöisesti tunnistaen työnsä vaikutukset organisaation tulokseen

-Ideoida liikeidean ja arvioida sen toteuttamismahdollisuuksia.

Kiitettävä 5

• ideoi liikeidean asiakaslähtöisesti ja arvioi sen toimivuutta
• löytää yrityksen perustamista tukevia palveluita ja tietolähteitä hyödyntäen eri kanavia
• arvioi liikeidean edellyttämien taloudellisten ja toiminnallisten resurssien saatavuuden
• kuvaa liikeidean toteuttamiseksi tarvittavia verkostoja ja arvioi yhteistyömahdollisuuksia
• arvioi realistisesti valmiuksiaan toimia yrittäjänä tiedostaen yritystoiminnan riskit.

Kuntien valtionosuuksista

Valtio ja kunta ovat julkisia toimijoita. Molemmat saavat rahaa verotuksen kautta. Osa julkisista palveluista järjestää valtio ja osa kunta. Asia määrätään Eduskunnan säätämissä laeissa. Valtio voi siis määrätä kunnan hoitamaan julkista palvelua, mutta se myöskin rahoittaa kuntia valtionosuuksilla. Kunta myös saa kunnallisveron tuoton, ja kiinteistöveron tuoton. Myös muista tehtävistä kuten ammatillisen koulutuksen kustannuksista on säädetty lailla, millä tavoin kustannukset kuntien ja valtion välillä jaetaan.

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta on säädetty siksi, että rahoitus peruspalveluissa voidaan hoitaa. Kunnille on annettu tehtäväksi tehtäviä, eri lakien kautta esimerkiksi peruskoulun järjestäminen ja varhaiskasvatuksen organisointi, tämän vuoksi myös säädetään, että Perusopetuslain ja Varhaiskasvatuslain mukaisia kustannuksia säädellään.

Myös seuraavista laeista tulee velvoitteita kunnille. Jos lain säätämisen jälkeen on säädetty uudempi laki se on voimassa, mutta lista on lähinnä tiedoksi, mitkä palvelut koskettavat kuntaa, kaikki loppu on lainaus olemassa olevasta laista.

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996);
Kansanterveyslaissa (66/1972);
Erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989);
Sosiaalihuoltolaissa (710/1982);
Toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997);
Elatustukilaissa (580/2008);
Lastensuojelulaissa (417/2007);
Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977);
Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987);
Kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001);
Mielenterveyslaissa (1116/1990);
Päihdehuoltolaissa (41/1986);
Tartuntatautilaissa (583/1986);
Terveydensuojelulaissa (763/1994);
Elintarvikelaissa (23/2006);
Kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986);
Kemikaalilaissa (744/1989);
Lääkelain (395/1987) 8 luvussa;
Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa (75/2004);
Sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002);
Rraittiustyölaissa (828/1982);
Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa (693/1976);
Eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009);
Laki yleisistä kirjastoista
Kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992); ja
Taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998).

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskemisen perusteina (valtionosuusperusteet) käytetään:
1) yleisen osan määräytymisperusteita;
2) sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia;
3) esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisia kustannuksia;
4) taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteita; sekä
5) erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteita.

Yleisen osan määräytymisperusteita on paljon, eli laskenta suoritetaan tietokoneella
1. Saaristokorotus
2. Syrjäisyyskorotus
3. Taajamarakennekorotus
4. Kielikorotus
5. Asukasmäärän muutokseen perustuva korotus

6. Päivähoitokerroin
7. Työttömyyskerroin
8. Lastensuojelukerroin
9. Vammaiskerroin
10. Sairastavuuskerroin

Laissa peruskoulun valtionosuuden laskenta:
Kunnan esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset
Kunnan esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla esi- ja perusopetuksen perushinta luvulla 0,77, lisäämällä tuloon esi- ja perusopetuksen perushintaan tehtävät korotukset ja kertomalla näin saatu euromäärä kunnan 6―15-vuotiaiden määrällä. Kunnan 6-vuotiaiden määrä otetaan huomioon kertomalla se luvulla 0,91.
Esi- ja perusopetuksen perushintaan tehtävät korotukset lasketaan erikseen kunnan asukastiheyden, kaksikielisyyden ja saaristoisuuden sekä 13―15-vuotiaiden, ruotsinkielisten 6―15-vuotiaiden sekä vieraskielisten 6―15-vuotiaiden asukkaiden osuuden perusteella.
Kunnille, joiden asukastiheys on alle 40, esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan euromäärällä, joka saadaan kertomalla perushinta kertoimella, joka saadaan luvun 0,1 ja asukastiheyden korotustekijän tulona. Asukastiheyden korotustekijä saadaan luvun 40 luonnollisen logaritmin ja kunnan asukastiheyden luonnollisen logaritmin erotuksena. Lisäksi kunnille, joiden asukastiheys on alle neljä, esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan kertoimella, joka saadaan asukastiheyden korotustekijän ja luvun 0,017 tulona. Jos kuitenkin kunnan asukastiheys on yli kolme mutta alle neljä, edellä saatu tulo kerrotaan luvun neljä ja kunnan asukastiheyden erotuksella.
Esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan lisäksi erikseen euromäärällä, joka saadaan kertomalla perushinta seuraavien korotusten summalla:
1) kaksikielisen kunnan osalta luvulla 0,04;
2) saaristokunnalle, jossa vähintään puolet asukkaista asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, luvulla 0,25 sekä muille saaristokunnille luvulla 0,06;
3) 13―15-vuotiaiden osuuden perusteella kertoimella, joka saadaan jakamalla kunnan 13―15-vuotiaiden määrä kunnan 6―15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,30;
4) ruotsinkielisyyden osalta kertoimella, joka saadaan jakamalla ruotsinkielisten 6―15-vuotiaiden asukasmäärä kunnan 6―15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,12; sekä
5) kunnan vieraskielisyyden osalta kertoimella, joka saadaan jakamalla vieraskielisten 6―15-vuotiaiden asukasmäärä kunnan 6―15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,2.

Yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset
Kunnan yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset saadaan kertomalla kunnan asukasmäärä yleisten kirjastojen perushinnalla.
Saaristokunnalle ja kunnalle, jonka asukastiheys on enintään kaksi, perushintaa korotetaan 20 prosentilla. Kunnalle, jonka asukastiheys on yli kaksi mutta enintään viisi, perushintaa korotetaan 10 prosentilla.

Taiteen perusopetuksen määräytymisperusteet
Jos kunta järjestää taiteen perusopetusta, kunnan taiteen perusopetuksen määräytymisperuste saadaan kertomalla taiteen perusopetuksen perushinta kunnan asukasmäärällä.

Yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet
Kunnan yleisen kulttuuritoimen määräytymisperuste saadaan kertomalla yleisen kulttuuritoimen perushinta kunnan asukasmäärällä.

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus
Kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin 91,86 prosenttia euromäärästä, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasmäärällä (tasausraja). Kunnan valtionosuuteen lisätään asukasta kohden tasauslisänä tasausrajan ja kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon erotuksen mukainen euromäärä.
Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan valtionosuudesta asukasta kohden euromäärä, joka on 37 prosenttia kunnan asukasta kohden laskettujen laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksesta (tasausvähennys).
Jos kunnille yhteensä maksettavat tasauslisät ovat suuremmat kuin kuntien valtionosuuksiin tehtävät tasausvähennykset, vähennetään kuntien valtionosuudesta tätä erotusta vastaava euromäärä. Jos kuntien valtionosuuteen yhteensä tehtävät tasausvähennykset ovat suuremmat kuin kunnille maksettavat tasauslisät, lisätään kuntien valtionosuuteen vastaavasti tätä erotusta vastaava määrä. Valtionosuuden vähennys tai lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suuri.

Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen - materiaaliehdotus

Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen - materiaaliehdotus, eli nämä lukemalla KIRJASTA voit tulla tenttiin. Kirjat saat lainattua tämän blogin pitäjältä.

1. Kansalainen ja yhteiskunta, Edita painos 2014 tai uudempi
Tekijät: Pauli Arola, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Seppo Hentilä, Petri Kähkönen ja Sirkka Kauppinen
-Kuka on kansalainen
-Mikä on yhteiskunta
-Pohjoismainen hyvinvointimalli
-Mitä valta on?
-Vaalit ja äänestäminen'
-Miten kansanvalta toimii?
-Kotikunta ja kuynnallinen demokratia
-Vaikuttaminen kansalaisyhteiskunnassa
-Tavoitteena tasa-arvo

2. Kansalainen ja talous 
Tekijät: Timo Lindholm, Pauli Arola, Kimmo Jalonen ja Sirkka Kauppinen
-Mihin perheen rahat kuluvat
-Luottojen ja talletusten korot

3. Kansalainen ja oikeus 
Tekijät: Kimmo Jalonen, Katriina Lehtipuro ja Sirkka Kauppila
-Kaupankäynnin pelisäännöt

Kaikki tämä löytyy myös Kertauskirjasta, sivut 10- 52, sekä 104 -106, 126-127, 137 - 140.

Tasavallan presidentti

Tasavallan presidentti valitaan kaksivaiheisella suoralla kansanäänestyksellä joka kuudes vuosi.
Presidenttinä toimii toista ja perustuslain mukaan viimeistä kautta Sauli Niinistö.

Sauli Niinistö valittiin vuonna 2018 suoraan ensimmäisellä kierroksella, koska hän sai vaaleissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei olisi saanut enemmistöä annetuista äänistä, olisi toimitettu uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Presidentiksi valitaan tällöin uudessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas. Kuva on tv-lähetyksestä vaali-iltana. Vasemmalla kuvassa on Ylen vaaliasiantuntija, joka oli vaalilähetyksessä. Tyypillistä on myös vaalikampanjat ja mielipidekyselyt eli gallupit ennen vaaleja.

Oikeus asettaa ehdokas presidentin vaaliin on rekisteröidyllä puolueella, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja, sekä kahdellakymmenellätuhannella äänioikeutetulla. Niinistö valittiin puolueista riippumattomalta listalta.

Presidentin toimikausi on nykyisin kuusi vuotta.

Tasavallan presidentti hoitaa hänelle tässä perustuslaissa tai muussa laissa erikseen säädetyt tehtävät.

Presidentin päätöksenteko
Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta.

Presidentti päättää 1 momentissa säädetystä poiketen ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta:
1) valtioneuvoston ja sen jäsenen nimittämisestä sekä eron myöntämisestä valtioneuvostolle tai sen jäsenelle;
2) ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämisestä;
3) armahduksesta sekä sellaisista muista laissa erikseen säädetyistä asioista, jotka koskevat yksityistä henkilöä tai jotka sisältönsä vuoksi eivät edellytä valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyä; sekä
4) Ahvenanmaan itsehallintolaissa tarkoitetuista muista kuin maakunnan taloutta koskevista asioista.
Asianomainen ministeri esittelee asian presidentin päätettäväksi. Valtioneuvoston kokoonpanon muutoksen, joka koskee koko valtioneuvostoa, esittelee kuitenkin valtioneuvoston asianomainen esittelijä.

Presidentti päättää sotilaskäskyasioista ministerin myötävaikutuksella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Sotilaallisista nimitysasioista ja tasavallan presidentin kansliaa koskevista asioista presidentti päättää sen mukaan kuin lailla säädetään.

Suomen kansalaisuudesta, sen saamisesta ja menettämisestä

Lähde: Maahanmuuttoviraston Migrin,  www-sivut (linkki) sekä kansalaisuuslaki

Yleisin tapa saada Suomen kansalaisuus on syntymän perusteella. Kansalaisuuden voi saada myös ilmoituksesta tai hakemuksesta.

Suomen kansalaisen lapsi saa syntyessään kansalaisuuden vanhempiensa kautta (periytymisperiaate.) Suomen kansalaisuus ei kuitenkaan automaattisesti siirry suomalaisen isän ulkomailla avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle.

Lapsi
Lapsi saa syntyessään Suomen kansalaisuuden, jos:
Äiti on Suomen kansalainen;
Isä on Suomen kansalainen; ja
-avioliitossa lapsen äidin kanssa; tai
-lapsi syntyy Suomessa ja miehen isyys lapseen vahvistetaan;
Lapsi syntyy Suomessa eikä saa syntyessään minkään vieraan valtion kansalaisuutta, eikä hänellä syntymänsä perusteella ole edes toissijaisesti oikeutta saada minkään vieraan valtion kansalaisuutta.
Jos lapsella on äitiyslain nojalla kaksi äitiä, niin lapsi saa Suomen kansalaisuuden, jos lapsen synnyttänyt äiti on Suomen kansalainen tai toinen äiti on avioliitossa synnyttäneen äidin kanssa-

Ulkomaalainen alle 12-vuotias adoptiolapsi ja jonka adoptiovanhemmista ainakin toinen on Suomen kansalainen, saa Suomen kansalaisuuden adoption perusteella siitä ajankohdasta lukien, jolloin adoptio on Suomessa pätevä.

Suomessa tavattavaa löytölasta pidetään Suomen kansalaisena niin kauan kuin hänen ei ole todettu olevan vieraan valtion kansalainen.

Ilmoituksen perusteella
Ulkomaalainen, jonka isä tai äiti on Suomen kansalainen

Kaksitoista vuotta täyttänyt adoptiolapsi
Jos ulkomaalainen lapsi on täyttänyt 12 vuotta ennen adoptiota, hän saa ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden, jos adoptiovanhemmista ainakin toinen on Suomen kansalainen ja adoptio on Suomessa pätevä.

Nuori henkilö
Henkilö, joka on täyttänyt 18 vaan ei 23 vuotta, saa ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa yhteensä vähintään 10 vuotta, joista vähintään kaksi vuotta keskeytyksettä ennen ilmoituksen tekemistä, ja jos häntä ei ole tuomittu vankeusrangaistukseen.

Suomen kansalaisuutta ei voi 1 momentin nojalla saada henkilö, joka on menettänyt Suomen kansalaisuuden väärien tietojen antamisen perusteella, eikä myöskään vihollisvaltion kansalainen tai sen entinen kansalainen, kun puolustustila on saatettu voimaan.

Entinen Suomen kansalainen saa ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden.

Pohjoismaan kansalainen
Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan 18 vuotta täyttänyt kansalainen saa ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden, jos hän on saanut Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalaisuuden muulla tavoin kuin kansalaistamalla, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta ja jos häntä ei tänä aikana ole tuomittu vapausrangaistukseen.
Kansalaistamisen yleiset edellytykset
Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta Suomen kansalaisuus, jos hakemusta ratkaistaessa:
1) hän on täyttänyt 18 vuotta tai sitä ennen avioitunut;
2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa (asumisaikaedellytys):
a) viimeksi kuluneet viisi vuotta keskeytyksettä (yhtäjaksoinen asumisaika); tai
b) seitsemän vuotta 15 ikävuoden täyttämisen jälkeen, joista viimeksi kuluneet kaksi vuotta keskeytyksettä (kerätty asumisaika);
3) hän ei ole syyllistynyt muulla kuin rikesakolla rangaistuun tekoon eikä häntä ole määrätty lähestymiskieltoon (nuhteettomuusedellytys);
4) hän ei ole olennaisesti laiminlyönyt elatusvelvollisuuttaan tai julkisoikeudellisia maksuvelvoitteitaan;
5) hän pystyy luotettavasti selvittämään, miten saa toimeentulonsa; ja
6) hänellä on suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito tai näiden sijasta vastaavan tasoinen suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen taito (kielitaitoedellytys).

Kansalaisuuden hakemisessa tarvitaan riittävä kielitaito, joksi katsotaan
1) yleinen kielitutkinto taitotasolla kolme;
2) valtionhallinnon kielitutkinto tyydyttävällä suullisella ja kirjallisella taidolla;
3) perusopetuksen oppimäärä suomi tai ruotsi äidinkielenä tai toisena kielenä;
4) lukion oppimäärä suomi tai ruotsi äidinkielenä tai toisena kielenä;
5) suomen- tai ruotsinkielinen ylioppilastutkinto, johon sisältyy hyväksytty arvosana suomesta tai ruotsista äidinkielenä tai toisena kielenä;
6) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu suomen tai ruotsin kielellä suoritettu ammatillinen perustutkinto;
7) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu suomen tai ruotsin kielellä suoritettu ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto;

Kansalaisuuden menettäminen

-Jos isyys kumotaan

-Jos henkilö on antanut sellaisen henkilöään koskevan tai muun väärän tai harhaanjohtavan tiedon, jonka tunteminen olisi johtanut Suomen kansalaisuuden epäämiseen, taikka salannut sellaisen olennaisen seikan, joka olisi vaikuttanut samalla tavoin, voidaan päättää, että henkilö menettää hakemuksesta tai ilmoituksesta saadun Suomen kansalaisuuden.