Sisällys ja linkkejä

Perustutkinnot tutkinnon perusteet
Eperusteet ravintola ja catering-alan perusteet linkki
Eperusteet matkailualan perustutkinnon perusteet linkki
Eperusteet tutkinnon muodostuminen linkki
Eperusteet yhteiskunta- ja työelämäosaaminen linkki

Tästä blogista
Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen linkki
Työelämässä toimiminen linkki

Hyödyllisiä linkkejä
Suomi.fi palvelu linkki
Oikeus.fi palvelu linkki
Kansaneläkelaitos Kela linkki
Perustuslaki linkki
Eduskunta linkki
Vaski-kirjasto linkki

Tämä sivusto on tarkoitettu ammatillisen koulutuksen sellaiselle opiskelijalle, joka on tulossa näyttämään osaamistaan, ja osaa asiat, materiaali ei ole tasolla T1 vaan korkeammalla.

Linkkien pitäisi toimia.

Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen 2 osaamispistettä, pakollinen

Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen 2 osaamispistettä, pakollinen, kuuluu koriin

Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen, 9 osp

(Kopioitu suoraan eperusteista)

Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen

Pakolliset osaamistavoitteet, 2 osp

Opiskelija osaa

toimia osana suomalaista yhteiskuntaa

toimia yhteiskunnan palveluiden käyttäjänä ja kuluttajana

suunnitella omaa talouttaan ja arvioida siihen liittyviä riskejä.

Osaamisen arviointi

Opiskelija toimii osana suomalaista yhteiskuntaa.

Opiskelija

Tyydyttävä 1

noudattaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita

tuntee kansalaisen perusoikeuksia ja velvollisuuksia

selvittää joitain yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja ja toimii aktiivisena kansalaisena

Hyvä 3         

noudattaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita

tuntee kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet

tuntee erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja ja toimii aktiivisena kansalaisena

   

Kiitettävä 5   

toimii tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen ja edistäen

tuntee hyvin kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet

tuntee monipuolisesti erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja ja toimii aktiivisena kansalaisena.

Linkkejä:
Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet linkki
Perusoikeudet ja tasa-arvo ja yhdenvertaisuus linkki
Perusoikeuksista lisää linkki
Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto linkki
Asiakirjajulkisuus ja yksityisyys linkki

Jokainen ihminen Suomessa on kirjoilla kunnassa. Kunnan toimintaa linkki
Eduskunnasta ja hallituksesta linkki
Tasavallan presidentistä linkki
Kansalaisuudesta, sen saamisesta ja menettämisestä linkki

Opiskelija toimii yhteiskunnan palveluiden käyttäjänä ja kuluttajana.

Opiskelija

Tyydyttävä 1

käyttää tarvitsemiaan yhteiskunnallisia palveluja

toimii vastuullisesti tiedostaen oikeutensa ja velvollisuutena kuluttajana

hankkii tarvitsemaansa tietoa kuluttaja-asioissa osittain ohjattuna

Hyvä 3         

käyttää tarvitsemiaan yhteiskunnallisia palveluja tarkoituksenmukaisesti

toimii vastuullisesti tiedostaen oikeutensa ja velvollisuutensa kuluttajana

hankkii tarvitsemaansa tietoa kuluttaja-asioissa

      

Kiitettävä 5   

toimii tiedostavana yhteiskunnallisten palveluiden käyttäjänä

toimii vastuullisesti tiedostaen hyvin oikeutensa ja velvollisuutensa kuluttajana

hankkii aktiivisesti tarvitsemaansa tietoa kuluttaja-asioissa.

Linkki 

Opiskelija suunnittelee omaa talouttaan ja arvioi siihen liittyviä riskejä.

Opiskelija

Tyydyttävä 1

tunnistaa yhteiskuntaan ja omaan taloudelliseen tilanteeseensa keskeisesti vaikuttavia tekijöitä

seuraa tulojaan ja menojaan

suunnittelee hankintoja ja vertailee erilaisia rahoitusvaihtoehtoja

asettaa henkilökohtaisia taloudellisia tavoitteita

ennakoi talouttaan erilaisissa elämäntilanteissa

Hyvä 3         

arvioi omaan taloudelliseen tilanteeseensa keskeisesti vaikuttavia tekijöitä

seuraa tulojaan ja menojaan suunnitelmallisesti

suunnittelee hankintoja ja vertailee erilaisia rahoitusvaihtoehtoja

asettaa henkilökohtaisia taloudellisia tavoitteita sekä seuraa niiden toteutumista

ennakoi talouttaan erilaisissa elämäntilanteissa tunnistaen eri tilanteiden riskitekijöitä

       

Kiitettävä 5   

arvioi ja ennakoi omaan taloudelliseen tilanteeseensa vaikuttavia tekijöitä

seuraa tulojaan ja menojaan suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti

suunnittelee hankintoja ja vertailee erilaisia rahoitusvaihtoehtoja järjestelmällisesti ja monipuolisesti

asettaa henkilökohtaisia taloudellisia tavoitteita, seuraa niiden toteutumista ja tarvittaessa tarkentaa tavoitteitaan

Ennakoi talouttaan erilaisissa elämäntilanteissa, toimii suunnitelmallisesti tavoitteiden saavuttamiseksi ja ottaa huomioon eri tilanteiden riskitekijöitä.

Linkkejä
Oman talouden budjetointi linkki

Tämä sivusto on tarkoitettu ammatillisen koulutuksen sellaiselle opiskelijalle, joka on tulossa näyttämään osaamistaan, ja osaa asiat, materiaali ei ole tasolla T1 vaan korkeammalla.


Lukion yhteiskuntaopin kirjat lukemalla pystyy tämän suorittamaan, tässä linkki postaukseen

Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen 3 osaamispistettä, valinnainen

Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen 3 osaamispistettä, valinnainen, kuuluu koriin

Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen, 9 osp

(Kopioitu suoraa eperusteista)

Valinnaiset osaamistavoitteet, 3 osp

Opiskelija osaa

 osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

arvioida alansa merkitystä yhteiskunnassa

tulkita kansantalouden peruskäsitteitä ja tunnistaa keskeiset toimijat.

Osaamisen arviointi

Opiskelija osallistuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Opiskelija

Tyydyttävä 1

hakee tietoa joistakin yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja seuraa yhteiskunnallista päätöksentekoa

osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan

Hyvä 3         

hakee tietoa yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja seuraa yhteiskunnallista päätöksentekoa

osallistuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tähtäävään toimintaan

    

Kiitettävä 5   

hakee monipuolisesti tietoa yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja seuraa aktiivisesti yhteiskunnallista päätöksentekoa

osallistuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tähtäävään toimintaan tavoitteellisesti.

Opiskelija arvioi alansa merkitystä yhteiskunnassa.

Opiskelija

Tyydyttävä 1

seuraa alan yhteiskunnallista keskustelua

arvioi toimialansa merkitystä yhteiskunnassa osittain ohjatusti

Hyvä 3         

seuraa ja arvioi alan yhteiskunnallista keskustelua

arvioi toimialansa merkitystä yhteiskunnassa ja tulevaisuuden näkymiä

        

Kiitettävä 5   

seuraa ja arvioi alansa yhteiskunnallista keskustelua osallistuen siihen jollakin tavalla

arvioi ja seuraa monipuolisesti toimialansa merkitystä yhteiskunnassa ja tulevaisuuden näkymiä.

Opiskelija tulkitsee kansantalouden peruskäsitteitä ja tunnistaa keskeiset toimijat.

Opiskelija

Tyydyttävä 1

seuraa taloutta koskevaa uutisointia

selvittää yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen heijastumista oman alan työpaikkoihin ja työllisyyteen

kertoo esimerkkejä kansantalouden peruskäsitteistä ja keskeisistä toimijoista

Hyvä 3         

seuraa taloutta koskevaa uutisointia ja ymmärtää talouden merkityksen yhteiskunnassa

ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen heijastumista oman alan työpaikkoihin, työllisyyteen ja tulevaisuuteen

tuntee kansantalouden peruskäsitteet ja tunnistaa keskeiset toimijat

Kiitettävä 5   

seuraa aktiivisesti taloutta koskevaa uutisointia ja ymmärtää talouden merkityksen yhteiskunnassa

ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen heijastumista oman alan työpaikkoihin ja työllisyyteen ja pohtii monipuolisesti teemaa

tuntee kansantalouden peruskäsitteet ja keskeiset toimijat ja arvioi niiden merkitystä kansantaloudelle.


Tämä sivusto on tarkoitettu ammatillisen koulutuksen sellaiselle opiskelijalle, joka on tulossa näyttämään osaamistaan, ja osaa asiat, materiaali ei ole tasolla T1 vaan korkeammalla.

Yhteiskuntataidot, osio opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet lain mukaan

Opiskelijalla on lain mukaan ammatillisessa koulutuksessa sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Laki ammatillisesta koulutuksesta (linkki). Tämä lain 94§:ssä säädetään opiskelijan velvollisuuksista, joista tärkein on osallistua HOKSin mukaan opetyukseen ja näyttöihin sekä suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.  Alla on siis tekstiä opiskelijan velvollisuuksista, oikeuksista ja kurinpidosta, sekä muutoksen hausta. Aineisto on K5 tasoa.

Opiskelijan velvollisuudet
94 § Opiskelijan velvollisuudet

Opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti opetukseen sekä näyttöihin ja muuhun osaamisen osoittamiseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. Työvoimakoulutuksessa sovelletaan lisäksi, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvun 4 §:n 2 momentissa säädetään opiskelijan osallistumisesta opetukseen ja opintojen etenemisestä.
Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.
Opiskelijan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa 

95 § Opiskelijan salassapitovelvollisuus
Opiskelijan velvollisuuteen pitää salassa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa saamansa tiedot sovelletaan, mitä vastaavissa tehtävissä työskentelevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden salassapidosta säädetään.

Opiskelijan oikeudet
Opisklijalla on saman lain mukaan oikeuksia, vapaasta hakeutumisesta, oikeudesta saada opetusta ja ohjausta.


37§.1 Hakeutuminen ja hakumenettelyt
Henkilöllä on oikeus vapaasti hakeutua suorittamaan tässä laissa tarkoitettua tutkintoa tai koulutusta.

38§.1 Opiskelijaksi ottamisen edellytykset

Opiskelijaksi voidaan ottaa hakija, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän, tai jolla koulutuksen järjestäjä muutoin katsoo olevan riittävät edellytykset tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen tai tutkinnon suorittamiseen.39§.1
Opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

40§.1 Esteettömyys opiskelijaksi ottamisessa

Esteettömyys opiskelijaksi ottamisessa
Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, jos 81 §:ssä tarkoitettuihin tutkintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa.

44§.1  Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS)

Koulutuksen aloittavalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, johon kirjataan yksilölliset osaamisen tunnistamista, tunnustamista, hankkimista, kehittymistä ja osoittamista sekä ohjaus- ja tukitoimia koskevat tiedot siten kuin jäljempänä 46–49 §:ssä ja 67 §:n 2 momentissa säädetään. Suunnitelmaan merkittävistä tiedoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

45§.1 Hoksin laadinta
Koulutuksen järjestäjä laatii ja päivittää henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman yhdessä opiskelijan kanssa. Suunnitelman laadintaan ja päivittämiseen osallistuu koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja, opinto-ohjaaja tai tarvittaessa muu koulutuksen järjestäjän edustaja

46-47§.1 Aiemmin hankintun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämien asiakirjojen ja muun selvityksen perusteella.
Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on tunnustaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen, joka vastaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Osaamisen tunnustaminen tehdään 46 §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen ja muun selvityksen perusteella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin osaamisen tunnustamisen menettelytavoista

51§.1 Palaute osaamisen kehittymisestä

Opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisensa kehittymisestä tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen aikana. Tutkintokoulutuksen ja valmentavan koulutuksen aikana opiskelijan osaamisen kehittymistä arvioivat ja siitä antavat palautetta opetuksesta vastaavat opettajat ja muut opiskelijan opetukseen, ohjaukseen ja tukeen osallistuvat koulutuksen järjestäjän edustajat, sekä työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana myös vastuullinen työpaikkaohjaaja. Jos opiskelija suorittaa tutkinnon tai tutkinnon osan osallistumatta tutkintokoulutukseen, hänen osaamisensa kehittymistä arvioivat ja siitä antavat palautetta 54 §:ssä tarkoitetut osaamisen arvioijat osaamisen arvioinnin yhteydessä.

55§.1 Arvionnin tarkistaminen ja oikaisu
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta osaamisensa arviointiin. Menettelytavasta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

56§  Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen

Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus myös osaamisen arvioinnin perusteella annetun hyväksytyn arvosanan korottamiseen.

57§ Todistus tutkinnon suorittamisesta

Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle tutkintotodistus, kun tutkinto on suoritettu 50 §:ssä säädetyllä tavalla. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijalle todistus suoritetuista tutkinnon osista, jos opiskelija suorittaa vain tutkinnon osaa tai osia ja henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettu osaaminen on saavutettu.

61 § Oikeus saada opetusta ja ohjausta
Opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen sekä tukee opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi.
Opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta.

64 § Erityinen tuki
Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisellä tuella tarkoitetaan opiskelijan tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyitä.

80 § Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussa pidolle ei ole hyväksyttävää syytä.
Koulutuksen järjestäjän tulee laatia suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallitus antaa määräykset suunnitelman laatimisesta.
Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut oppilaitoksessa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä opiskeluympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa opiskeluympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa oppilaitoksen omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta oppilaitoksen tiloissa ja sen alueella.

96 § Opiskeluoikeus
Opiskelijan opiskeluoikeus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana.
Opiskelijan opiskeluoikeus päättyy, kun hän on suorittanut sen tutkinnon tai tutkinnon osan tai osat taikka koulutuksen, johon hänet on tässä laissa säädetyn mukaisesti otettu opiskelijaksi, tai kun hänet on 97 §:ssä säädetyn mukaisesti katsottu eronneeksi.
Opiskelijalla on oikeus väliaikaisesti keskeyttää opiskeluoikeutensa siksi ajaksi, kun hän on suorittamassa asevelvollisuuslain , siviilipalveluslain  tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelusta taikka saa sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Lisäksi opiskeluoikeus voidaan opiskelijan pyynnöstä väliaikaisesti keskeyttää muusta perustellusta syystä.

97 § Opiskelijan eronneeksi katsominen
Opiskelija katsotaan eronneeksi, jos on ilmeisestä, että hänen tarkoituksenaan ei ole osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen opetukseen ja näyttöihin tai muuhun osaamisen osoittamiseen eikä hän ole esittänyt poissaololleen perusteltua syytä tai hän ei ole suorittanut valmentavaa koulutusta 11 §:ssä säädetyssä ajassa. Koulutuksen järjestäjän on tehtävä asiassa päätös, jossa opiskelija katsotaan eronneeksi.
Opiskelija katsotaan eronneeksi myös silloin, kun hän itse ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle kirjallisesti eroamisestaan. Tällöin opiskelija katsotaan eronneeksi siitä päivästä lukien, kun ilmoitus saapuu koulutuksen järjestäjälle.

99 § Opiskelijahuolto
Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa olevan opiskelijan ja valmentavassa koulutuksessa olevan opiskelijan oikeudesta opiskelijahuoltoon ja opiskelijahuollon palveluihin säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). Opetushallitus määrää opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista sekä opiskelijahuollon tavoitteista. Opetushallituksen tulee valmistella määräys yhteistyössä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijahuollon järjestämistavoista Opetushallituksen määräykseen perustuen.

Opiskeluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010).

Muiden kuin oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa tarkoitettujen opiskelijoiden osalta koulutuksen järjestäjän tulee antaa opiskelijoille tietoa käytettävissä olevista opiskelijahuollon eduista ja palveluista sekä tarvittaessa ohjata opiskelijaa hakemaan näitä etuja ja palveluita. Koulutuksen järjestäjän tulee toimia yhteistyössä opiskelijahuollon palveluita antavien ja järjestävien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.

100 § Oikeus maksuttomaan ruokailuun
Päätoimisessa perustutkintokoulutuksessa ja valmentavassa koulutuksessa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan sellaisina päivinä, joina opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Opiskelijalla on edellä säädetyn lisäksi oikeus myös muuhun maksuttomaan päivittäiseen ruokailuun koulutuksessa, joka on järjestämisluvan mukaisesti järjestetty sisäoppilaitosmuotoisesti sekä valtioneuvoston asetuksella säädettävissä perustutkinnoissa, joissa osaamisen hankkiminen edellyttää läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa tavanomaista työpäivää pidemmän ajan.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta oppisopimuskoulutuksessa, työvoimakoulutuksessa eikä henkilöstökoulutuksessa olevaan opiskelijaan.
Opintojen päätoimisuuteen sovelletaan, mitä opintotukilain (65/1994) 5 a §:ssä säädetään päätoimisista opinnoista.

101 § Erityistä tukea saavan opiskelijan opintososiaaliset etuudet
Edellä 64 §:ssä tarkoitettua erityistä tukea saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin ja erityisiin apuvälineisiin. Lisäksi 65 §:ssä tarkoitettua vaativaa erityistä tukea saavalle opiskelijalle voidaan antaa maksutta oppikirjat, muut koulutarvikkeet ja henkilökohtaiset työvarusteet sekä tarjota majoituksessa olevalle opiskelijalle tarpeelliset viikoittaiset kotimatkat ja täysihoito asuntolassa tai muussa majoituksessa.
Vammaisuuden perusteella opiskelijoille järjestettävistä muista palveluista ja tukitoimista säädetään erikseen.

102 § Opintososiaaliset etuudet oppisopimuskoulutuksessa
Oppisopimuskoulutuksessa koulutuksen järjestäjä maksaa opiskelijalle hakemuksesta koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä tapahtuvan osaamisen hankkimisen ajalta päivärahaa ja perheavustusta sekä korvausta majoittumis- ja matkakustannuksista. Opiskelijalla ei ole oikeutta päivärahaan tai perheavustukseen, jos hän saa samalta ajalta palkkaa tai korvausta ansionmenetyksestä muun lain nojalla.
Opiskelijalla on oikeus saada korvausta majoittumiskustannuksista, jos koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä tapahtuva osaamisen hankkiminen järjestetään opiskelijan kotikuntalain (201/1994) mukaisen kotikunnan tai oppisopimustyöpaikan sijaintikunnan ulkopuolella, eikä opiskelijalla ole oikeutta maksuttomaan asumiseen 103 §:ssä tarkoitetussa asuntolassa.
Opiskelijalla on oikeus saada korvausta matkakustannuksista, jos koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä tapahtuva osaamisen hankkiminen edellyttää opiskelijan matkustamista yhteen suuntaan yli 10 kilometriä opiskelijan kotoa tai oppisopimustyöpaikalta opetuspaikalle. Opiskelijalla on oikeus matkakorvaukseen yhdeltä edestakaiselta matkalta viikossa. Erityisestä syystä matkakorvaus voidaan maksaa päivittäin, jos opiskelija majoittuu kotonaan. Jos opiskelijalle korvataan päivittäiset matkakustannukset, hänellä ei ole oikeutta majoituskorvaukseen. Matkakorvaus maksetaan vain kotimaassa tapahtuvasta matkasta sekä halvimman matkustustavan mukaan opetuspaikan ja kodin tai oppisopimustyöpaikan välillä tosiasiallisen lähtö- ja paluupaikan mukaan.
Opiskelijalla on oikeus saada tässä pykälässä tarkoitetut etuudet myös osallistuessaan näyttöön tai muuhun osaamisen osoittamiseen.
Päivärahan, perheavustuksen ja majoittumiskorvauksen määrästä säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.

105 § Opiskelijoilta perittävät maksut
Tässä laissa tarkoitettu ammatillinen perustutkintokoulutus ja valmentava koulutus ovat opiskelijalle maksuttomia. Lisäksi opiskelijaksi ottamisessa käytettävät pääsy- ja soveltuvuuskokeet ovat hakijalle maksuttomia. Oppimateriaaleista ja tarvikkeista, jotka koulutuksen päätyttyä jäävät opiskelijalle, voidaan kuitenkin periä maksu.
Ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa sekä 8 §:ssä tarkoitetussa muussa ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjä voi periä opiskelijalta kohtuullisen opiskelumaksun, jolla katetaan osittain koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja maksuja ei voida periä työvoimakoulutuksessa eikä henkilöstökoulutuksessa.
Henkilöltä voidaan periä maksu hyväksytyn arvosanan korottamisesta, jos hän haluaa korottaa 57 §:ssä tarkoitettuun tutkinnon suorittamisesta annettuun todistukseen tai 58 §:ssä tarkoitettuun valmentavan koulutuksen suorittamisesta annettuun todistuksen merkittyä arvosanaa.
Koulutuksen järjestäjällä on harkintansa mukaan mahdollisuus jättää 2 ja 4 momentissa tarkoitettu maksu perimättä tai alentaa sitä opiskelijan vähävaraisuuden perusteella.
Jos tässä pykälässä tarkoitettua opiskelijalta perittävää maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä lukien noudattaen, mitä korkolaissa (633/1982) säädetään. Maksu on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään tässä pykälässä tarkoitettujen maksujen perusteista.

106§ Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen ja opiskelijakunta
Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa opiskelijoille mahdollisuus vaikuttaa koulutuksen järjestäjän tässä laissa tarkoitettuun toimintaan ja sen kehittämiseen sekä opiskelijoita koskevien ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten tekemiseen.
Koulutuksen järjestäjän oppilaitoksella tulee olla sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Koulutuksen järjestäjän eri oppilaitoksilla voi olla myös yhteinen opiskelijakunta. Opiskelijakuntaa ei kuitenkaan edellytetä koulutuksen järjestäjältä, joka järjestää pääasiassa oman toimintansa tai jäsenyhteisönsä toiminnan harjoittamiseksi tarvittavaa ammatillista koulutusta. Koulutuksen järjestäjän tulee turvata opiskelijakunnalle riittävät toimintaedellytykset.
Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä.
Koulutuksen järjestäjän tulee opiskelijakuntatoiminnan lisäksi myös muulla tavoin varmistaa opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa. Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille käytettävissä olevista osallistumis- ja vaikuttamistavoista.

11 luku Tietojen käsittely ja luovuttaminen
107 § Arkaluonteisten tietojen käsittely
Hakijan ja opiskelijan terveydentilaa koskevia 40, 81, 83 ja 84 §:ssä tarkoitettuja tietoja saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijaksi ottamisesta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka antavat lausuntoja mainituista asioista.
Tutkintokoulutuksen opiskelijan rikosrekisteriotetta koskevaa 82 §:n mukaista tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta.
Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä ne tehtävät, joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä.
Koulutuksen järjestäjän on säilytettävä arkaluonteiset tiedot erillään muista henkilötiedoista. Arkaluonteiset tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.
Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999), jollei tässä laissa toisin säädetä.
108 §Julkisuus ja tietojensaantioikeus
Tässä laissa tarkoitettuun toimintaan sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999).
Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä tehtäviään hoitaessaan oikeus saada valtion ja kunnan viranomaiselta koulutuksen suunnittelun ja järjestämisen edellyttämät tilastotiedot ja muut vastaavat tiedot.
Koulutuksen järjestäjän tulee salassapitosäännösten sitä estämättä pyynnöstä toimittaa valtion opetushallintoviranomaisille niiden määräämät koulutuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja seurannan edellyttämät tiedot.
Koulutuksen järjestäjän tulee salassapitosäännösten sitä estämättä pyynnöstä toimittaa jäljempänä 119 §:ssä tarkoitetuille työelämätoimikunnille niille säädettyjen tehtävien hoitamisen edellyttämät tiedot.

109 § Tietojensaantioikeus opiskelijaa koskevissa asioissa
Työ- ja elinkeinotoimistolla, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksella, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksella on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta työvoimakoulutuksen toimeenpanossa välttämättömät tiedot työvoimakoulutusta järjestävältä koulutuksen järjestäjältä.
Työvoimakoulutusta järjestävällä koulutuksen järjestäjällä on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta työ- ja elinkeinotoimistolta, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselta ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta opiskelijaa koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä koulutuksen järjestämiseksi.
Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus viipymättä ilmoittaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) sekä niiden nojalla annettujen säännösten edellyttämät tiedot suoritetuista tutkinnoista.
Opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on tiedon haltijalla salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa:
1) oppilaitoksen rehtorille tai johtajalle ja oppilaitoksen turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi;
2) opinto-ohjauksesta vastaaville henkilöille muihin opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten;
3) opiskeluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten;
4) työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä työpaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi; sekä
5) poliisille ja koulutuksen järjestäjän edustajalle, joka on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä, välittömän turvallisuusuhan arvioimiseksi tai jos opiskelijan todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan vaaraksi muiden turvallisuudelle.
Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos hän tehtäviä hoitaessaan on saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi.
110 § Tiedonsiirto teknistä käyttöyhteyttä hyväksikäyttäen
Tässä laissa tarkoitettuihin rekistereihin sisältyviä tietoja voidaan luovuttaa tietoon oikeutetulle teknisen käyttöyhteyden avulla. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja luovuttavan on varmistuttava siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.

Opiskelijan huumausainetestaus ja kurinpito
84 § Huumausainetestaus
Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena koulutukseen kuuluvissa käytännön tehtävissä oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen:
esimerkiksi vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä; tai vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä.

85 § Kurinpito
Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän:
1) häiritsee opetusta;
2) käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti opiskeluympäristössä;
3) menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen tai muun opiskeluympäristön järjestystä;
4) kieltäytyy 84 §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä; taikka
5) on 84 §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.
Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa 1 momentissa tarkoitettua käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.
Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä taikka toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulutuksen järjestäjän järjestämästä tilaisuudesta.
Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan taikka oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Jos opiskelija kieltäytyy 82 §:n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jos opiskelija kieltäytyy 82 §:n 4 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi.

87 § Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen
Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulutuksen järjestäjän tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata 85 §:n 3 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa oppilaitoksen alueelta opiskelija, joka ei poistu saatuaan tiedon 85 §:n 4 momentissa tarkoitetusta opetukseen osallistumisen epäämisestä.
Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.
Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai erikseen. Opiskelijan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
88 § Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun
Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.
Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti.
Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa oppilaitoksesta määräajaksi tai erottaa opiskelija-asuntolasta määräajaksi tai jäljellä olevien opintojen ajaksi, jos se opiskelijan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua.

89 § Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita
Rehtorilla tai opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa opiskelijalta 80 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine.
Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla tai opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain opiskelijan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita.
Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa haltuunotossa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
Tässä pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu koulutuksen järjestäjän hyväksymään henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen koulutukseen tai toimintaan.

90 § Oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat
Rehtorilla ja opettajalla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiskelijan hallinnassa olevat oppilaitoksen säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 80 §:n 2 momentissa tarkoitetun esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos on ilmeistä, että opiskelijan hallussa on tällaisia esineitä tai aineita ja opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.

Opiskelijalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy.

Tarkastajan tulee olla opiskelijan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva. Opiskelijan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa oppilaitoksen henkilöstöön kuuluva, jos tämä on saapuvilla.
Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.
Tässä pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu koulutuksen järjestäjän hyväksymään henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen koulutukseen tai toimintaan.

 91 § Haltuun ottamisen ja tarkastamisen yleiset periaatteet
Edellä 89 ja 90 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua opiskelijan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja opiskelijan tarkastamisessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Koulutuksen järjestäjän tulee suunnitella ja ohjeistaa toimenpiteiden käyttö.

Edellä 89 §:n mukaisten voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle. Opiskelijan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee kirjata. Haltuun ottamisesta ja tarkastamisesta on ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huoltajille mahdollisimman pian.

92 § Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen
Edellä 89 §:ssä tarkoitetut opiskelijalta haltuun otetut esineet tai aineet luovutetaan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle tai, jos opiskelija on täysi-ikäinen, hänelle itselleen. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos opiskelijalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan.
Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi. Opiskelijalle itselleen luovutettavat esineet ja aineet luovutetaan työpäivän päätyttyä.
Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa huostaanottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen tulee kirjata.

93 § Menettely opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa ja kurinpitoasiassa
Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskeluoikeuden pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. Korkeintaan kolmen kuukauden määräaikaisesta erottamisesta ja asuntolasta erottamisesta voi koulutuksen järjestäjän niin päättäessä päättää rehtori.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa monijäsenisessä toimielimessä tulee olla ainakin koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Koulutuksen järjestäjä nimeää toimielimen puheenjohtajan ja muut jäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa koulutuksen järjestäjä nimeää toimielimeen lisäksi tutkinnon suorittajan koulutussopimustyöpaikan tai oppisopimuskoulutuksen osalta työnantajan edustajan. Toimielimen puheenjohtajaksi tulee nimetä muu kuin opiskelijoita edustava jäsen. Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Opiskelijoita edustavalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Toimielimen äänivaltaiset jäsenet toimivat virkavastuulla. Koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin toimielimen toimintatavoista ja päätöksenteosta. Toimielin voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen.
Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen asiantuntija- ja muu selvitys sekä varattava opiskelijalle ja hänen huoltajalleen tilaisuus tulla kuulluksi.
Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta, opiskelijan asuntolasta erottamista ja kirjallisen varoituksen antamista opiskelijalle on yksilöitävä kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi. Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta tai opiskelija-asuntolasta on kuultava myös opiskelijan huoltajaa. Muista 85 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava opiskelijan huoltajalle.
Kurinpitorangaistuksista, opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja opiskeluoikeuden pidättämisestä tulee antaa kirjallinen päätös ja 85 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata.
Samalla kun opiskeluoikeuden peruuttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta tai opiskeluoikeuden pidättämisestä päätetään, on päätettävä päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta.

12 luku
Muutoksenhaku
111 §Oikaisuvaatimus
Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään, jollei jäljempänä toisin säädetä, jos päätös koskee:
1) 11 §:ssä tarkoitettua valmentavan koulutuksen suoritusaikaa;
2) 43 §:ssä tarkoitettua opiskelijaksi ottamista;
3) 64 §:ssä tarkoitettua erityistä tukea tai 64 §:n 2 momentissa tarkoitettua osaamisen arvioinnin mukauttamista;
4) 66 §:ssä tarkoitettua ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeamista;
5) 84 §:ssä tarkoitettua huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisvelvollisuutta;
6) 96 §:ssä tarkoitettua opiskelijan oikeutta väliaikaisesti keskeyttää opintonsa;
7) 97 §:ssä tarkoitettua opiskelijan katsomista eronneeksi.
112 §Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen
Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei jäljempänä toisin säädetä, jos päätös koskee:
1) 85 tai 86 §:ssä tarkoitettua opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta;
2) 85 §:ssä tarkoitettua opiskelijan määräaikaista erottamista oppilaitoksesta;
3) 85 §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden pidättämistä;
4) 86 §:ssä tarkoitettua asuntolasta erottamista;
5) 100 §:ssä tarkoitettua oikeutta maksuttomaan ruokailuun;
6) 101 §:ssä tarkoitettuja erityistä tukea saavan opiskelijan opintososiaalisia etuuksia;
7) 102 §:ssä tarkoitettuja oppisopimuskoulutuksessa olevan opiskelijan opintososiaalisia etuuksia;
Edellä 111 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei jäljempänä toisin säädetä.


113 § Muutoksenhaku opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan
Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista, saa hakea muutosta valittamalla opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä. Muutoksenhausta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan päätökseen säädetään opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetussa laissa (956/2011).
114 § Muutoksenhakuaika
Valitus päätöksestä, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista, opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista, opiskeluoikeuden pidättämistä taikka 112 §:n 2 momentissa tarkoitettua asiaa, sekä oikaisuvaatimus 111 §:ssä tarkoitetussa asiassa tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Tässä pykälässä tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä.
115 § Kurinpitoa ja opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen täytäntöönpano
Opiskelijan määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista, opiskeluoikeuden pidättämistä tai opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei hallinto-oikeus tai opiskelijoiden oikeusturvalautakunta toisin määrää.
116 § Valituskiellot
Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa suunnitellussa osaamisen hankkimiseen liittyvässä asiassa ei saa hakea muutosta valittamalla siltä osin, kun asia koskee opintojen suoritusajankohtaa tai -paikkaa. Muutosta ei saa hakea myöskään asiassa, joka koskee opiskelijan yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia eikä 85 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetussa asiassa. Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 111 §:ssä tarkoitettua asiaa koskeva valitus, ei saa hakea muutosta valittamalla. Muutosta ei saa hakea valittamalla myöskään 55 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimuksesta annettuun työelämätoimikunnan tai rehtorin päätökseen.

Yhteiskuntataidot, oman talouden suunnittelu ja kuluttajana toimiminen

Osio: Kuluttajana toimiminen ja oman talouden suunnittelu

Oman talouden suunnittelu

Tee tuloista ja menoista budjetti, jota seuraat

Selvitä, mitä erilaisia luottotyyppejä on, vertaile niiden edullisuutta.

Katso blogiteksti budjetoinnista ja lainoista (linkki)

Miten toimit, jos huomaat, että et pysty suoriutumaan 

a) velkojen lyhennyksestä
b) korkojen maksamisesta
c) vuokrasta
d) sinulla ei ole varaa edes ruokaan.

Linkkivinkkejä
Kela (linkki)

Laki toimeentulotuesta (linkki)

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (linkki)

Tutustu kuluttajasuojalakiin (linkki)

Tutustu Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuihin täällä 

Pohdi milloin voi palauttaa tuotteen!


Oman talouden suunnittelusta on kirjoitettu hienosti blogissa Eurotarkka (linkki)

Yhteiskuntataidot, osa perusoikeudet ja velvollisuuksia

Suomen Perustuslaki löytyy blogin ensimmäiseltä sivulta, se avautuu ikkunan päälle, joten se kannattaa avata toiseen välilehteen, tai sitten palata tälle sivulle.

Ensinnäkin lue Perustuslain toinen luku eli pykälät 8 -22. Selvitä siitä  perusoikeudet.

Vastaa kysymykseen "Miksi seuraava perusoikeus on joidenkin mielestä tärkein?" Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
Pohdi mitä tapahtuu, jos perusoikeudet ovat ristiriidassa, esimerkiksi sananvapaus ja julkisuus (12§) ja yksityisyys (10§).

Perustuslaki käyttää sanaa jokainen, ketään

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Tämä tarkoittaa luonnollisisa henkilöitä eli ihmisiä, jotka ovat Suomen oikeuspiirissä, eikä ole siis sidottu kansalaisuuteen.

Perustuslain kolmas ja neljäs luku käsittelevät Eduskuntaa ja kansanedustajia, viides luku tasavalla presidenttiä ja valtioneuvostoa (hallitus).

Mitä tarkoittaa vallan kolmijako?

Perustuslaissa Maapuolustusvelvollisuus velvoitta vain Suomen kansalaisia.

Maanpuolustusvelvollisuudesta säädetään Perustuslain 127§:ssä.
Maanpuolustusvelvollisuus
Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.
Oikeudesta saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen säädetään lailla.


Oppivelvollisuudesta säädetään lailla, nykyisin perusopetuslaissa ja nyt oppivelvollisuus laajenee koskien hakeutumista toiselle asteelle. Oppivelvollisuus päättyy 18-vuotiaana. Oppivellisuus koskee Suomessa vaikinaisesti asuvia lapsia

Perusoikeuksista, pohdintaa

”Lait ovat yhteiskunnan pelisääntöjä”. Lait säädetään eduskunnassa. Tärkein yksittäinen laki on perustuslaki. Perustuslaissa on määritetty perusoikeudet

Oikeusasiamiehen sivulta lainaus
Perusoikeuksilla tarkoitetaan yksilölle perustuslaissa tur­vattuja oi­keuk­sia, jotka ilmaisevat yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjä perusarvoja.

Perusoikeudet turvaavat yksilön vapautta julkisen vallan puuttumisilta. Tällaisia ns. vapausoikeuksia ovat muun muassa oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen samoin kuin liikkumisvapaus, yksityiselämän suoja, sananvapaus, kokoontumis- ja yhdistysvapaus sekä omaisuuden suoja.
Perusoikeuksiin kuuluvat myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja opetukseen. Julkisella vallalla on velvoite turvata ja edistää näiden oikeuksien toteutumista. Lisäksi perustuslaki suojaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, vaali- ja osallistumisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä ympäristöä

Perusoikeuksiksi on määritelty myös oikeusturva, yhdenvertaisuus ja rikosoikeudellinen laillisuusperiaate. 
Keskeisin perustuslain perusoikeuksia ovat minusta
7§ Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, vaikea ajatella, että muut toteutuisivat, jos tätä loukataan. 

Perusoikeusasiantuntijat korostavat, että ensinnäkin kaikki perusoikeuden rajoittamiset pitää perustua 
1. Eduskunnan säätämään lakiin, 
2. Rajoitukset  on oltava mahdollisimman vähäisiä, 
3. Alaikäisen perusoikeuksia pitää kunnioittaa ja alaikäisyys ei ole peruste rajoittaa perusoikeuksia ja alaikäisen perusoikeuksia pitää rajoittaa mahdollisimman vähän.

Koulutoiminta on julkisen viranomaisen toimintaa, ja menee lakien mukaan eikä perusoikeuksia loukata.

Pohdintaa Seuraavissa tilanteissa saattaa olla pulmia.
Yksityisyyden suoja (10§) voi olla koulussa joskus koetteilla.
Peruskoulussa varsinkin liikunnan tunnit voivat olla ongelmallisia, koskien suihkutiloja, ja myös vessatiloja

Liikunnantunnilla tulee muitakin tilanteita, joissa voidaan rajoittaa tai joutua rajoittamaan henkilökohtaista koskemattomuutta.Tällöin pitää pohtia onko tälle oikeutus.

Omana kouluaikana opettajat lukivat äidinkielen aineita ääneen tunnilla. Tämä voisi olla minusta perusoikeusloukkaus, samoin kun se, että puhutaan kaikkien kuullen oppilaiden sairauksista, vanhempien ammateista, varallisuudesta ja kotiloista. Myös  harrastukset kuuluvat yksityisyyden piiriin ja se, että jos ei harrasta mitään. Monesti oppitunneilla kyseltiin harrastuksista, lomanvietoista, perhejärjestelyistä, jotka siis kuuluvat selkeästi yksityisyyden piiriin. Pakko voi tulla siitä, että ryhmän paine pakottaa puhumaan. 

Koulussa ei ole myöskään pakko osallistua uskonnon harjoittamiseen. Uskonnollisista tilaisuuksista pitää etukäteen informoida.

Kännykän käyttöä voidaan rajoittaa koulussa vain perustellusti, mutta koululla ei ole oikeutta takavarikoida kännykkää. Tämä pohjautuu yksityisyyden suojaan, kännykkä voi sisältää hyvinkin henkilökohtaisia tietoja ja kännykkärajoitukset liittyvät varsinkin 12§ sananvapaus- ja julkisuus perusoikeuteen. 

Omaisuuden suoja minusta säätelee sitä, mitä toisen tavaralle saa tehdä. Koululaeissa on määritelty, mitkä tavarat voidaan ottaa haltuun, ja millä edellytyksin. Kännykkää ei voida ottaa haltuun, eikä sen sisältöä selata. Tällainen toiminta ei perustu mihinkään lakiin ja on siksi minusta perusoikeuksien rajoittamista. Sen sijaan koulussa oppilaan pitää osallistua opetukseen ja opiskelijan HOKSIn mukaan  ja käyttäytyä asianmukaisesti. Kaikki eivät voi puhua yht'aikaa, eivätkä käyttää kännykkää tunnilla. Asianmukaista minusta on, että kännykkä on esim. oppilaan repussa tai taskussa.

Kouluruoka on jokaisen oppilaan oikeus, mutta minusta ei velvollisuus. Oppilaan ei ole minusta siis pakko syödä koulussa, jos ei halua (monesti olisi järkevää). Myöskään maistamisvelvollisuutta ei ole kirjattu lakiin, tällöin ei ole pakko ottaa ruokaa eikä edes maistaa sitä. Jos oppilas pakotetaan syömään on se minusta perusoikeuksien kannalta pulmallista. Suurempi ongelma on minusta se, jos tällöin rikotaan jotain uskonnollista tapaa, tai oppilas joutuu "paljastamaan", mihin uskontokuntaan kuuluu tai joutuu tekemään tiliä terveydentilastaan.

Sivistykselliset oikeudet pitävät sisällään maksuttoman perusopetuksen, myös toisen asteen opetus on ilmaista perustutkintotasolla. 

Ennen oli ns. kollektiivisia rangaistuksia, jos kukaan ei tunnustanut, kaikki jäivät jälki-istuntoon. Tällaiset rangaistukset minusta eivät ole nykyperusoikeuksien mukaisia, eikä niitä kouluissa enää ole. Kussakin koululaissa on määritelty sallitut rangaistukset. Oppilaan kuuleminen pitää olla asianmukainen, eli oppilaan ja hänen huoltajansa pitää saada kaikki asiaan liittyvä materiaali jo etukäteen ja mahdollisuus esittää ilman painostusta oma näkemyksensä. Asian selvittäjä ei voi minusta olla sen ratkaisija.

Asiat, joihin koululla ei ole toimivaltaa, jäävät muiden viranomaisten tutkittavaksi, käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi, esimerkiksi poliisin tai sosiaaliviranomaisten tai lääkäreiden. "Koulu on oppilaitos, ei hoitolaitos, ei poliisilaitos, ei oikeuslaitos eikä sosiaalilaitos".

Perusoikeus liikkumisvapaus ei aiheuta minusta perusoikeusloukkausta. Koulu on vastuussa oppilaista koulupäivän aikana, joten minusta siitä seuraa se, että oppilaita kielletään poistumasta koulun alueelta koulupäivän aikana turvallisuuden takia ilman hyväksyttävää syytä. Liikkumisvapauteen kuuluu se, että perhe voi valita asuinpaikkansa vapaasti. Tästä ei minusta seuraa se, että kunnan pitää rakentaa koulu asunnon viereen, eli "pikkukoulujen" lakkauttaminen minusta kuuluu kuntien itsehallintoon, joka on määritelty myös perustuslaissa.

Koululla on minusta myöskin oikeus vaatia tunneilla hiljaisuutta ja pulpetin ääressä istumista, eli ei voi lähteä siitä, että jokaisella olisi rajaton ilmaisuvapaus sekä liikkumisvapaus. Tämä onkin säädetty käyttäytymisnormein eri koululakeihin. Pitää myös muistaa, että kasvatus voi rajoittaa  perusoikeuksia turvatakseen toisia. Kasvatuksen tuloksena kasvatettava ymmärtää, miten voi luovia eri perusoikeuksien keskellä.

Tämä bloggaus perustuu osin mielipiteisiini, jotka kuuluvat sananvapauden piiriin. 

Suomessa on erikseen tahoja, jotka valvovat perusoikeuksien toteutumista esim. Eduskunnan oikeusasiamies.

Perusoikeuksilla turvataan yksilöiden lisäksi myös vähemmistöjen oikeuksia.